Länsi-Turun Kaupunginosaparlamentti kokoontui keskiviikkona 17.5.17 jo seitsemättä kertaa osana Länsi-Turun kaupunginosaviikon ohjelmaa. Turun kulttuuripääkaupunkivuonna aloitetun käytännön mukaan paikallisparlamentin avasi vierailija-alustus ja tämän jälkeen poliittisten puolueiden nimeämät edustajat kävivät paneelikeskustelua ja vastasivat asukkaiden kysymyksiin ja alueellisiin kehittämisehdotuksiin.

Tänä vuonna Teräsrautelan koulun salissa käytiin keskustelua jo aiemmilta vuosilta tuttujen teemojen, mutta myös Länsi-Turun kaupunkirakennetta nopeasti muokkaavan täydennysrakentamisen ympärillä. Illan vieraileva alustaja Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo esitteli tapauskohtaisesti Länsi-Turun kaavoituskysymyksiä, joista erityisesti ns. Myllyn väylähanke (Kuloistenniitty), Nuppulantien kerrostalosuunnitelma ja pientalorakentaminen läheiseen Teerikarinpuistoon synnyttivät aktiivista keskustelua ja myös kritiikkiä alueen asukkaiden taholta.

Kaupunkilaisten hiljainen henkireikä vai pikatie myllytykseen?

Tutkimuksissa manner-Turun tärkeimmäksi viheralueeksi arvoitu Mälikkälän ulkoilualue nähtiin sekä alueen asukkaiden, että poliittisten päättäjien mielestä aivan liian arvokkaaksi luonto- ja virkistysalueeksi uhrattavaksi Myllyn liikenneväylälle. Varsinkin kun Turun kaupungin selvitysten mukaan liikenteellisesti keventävä vaikutus Kuninkojantielle on arvioitu varsin vähäiseksi.  Kuloistenniityn luontoalueille suunniteltu väylä vähentäisi ennen kaikkea liikennettä Raisiossa Haunistentiellä. Mälikkälän metsäalueelta, Kuloistenniityn lähettyviltä on löydetty myös harvinaisia hiljaisia alueita, joiden vaikutus todennäköisesti katoaisi tai ainakin heikkenisi olennaisesti väylän rakentamisen myötä. Kokoomuksen Iina Antinluoma kertoi isänsä asuvan Mälikkälän metsäalueen lähellä. Iäkäs isä kärsi muistisairaudesta, mutta kykeni kuitenkin liikkumaan omatoimisesti ja nauttimaan lähiluonnosta juuri väylähankkeen uhkaamilla metsäpoluilla. Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Katri Sarlundin (vihr) mukaan protektionismi on usein huono argumentti, muttei tällaisissa tapauksissa. Turun kaupungin kasvun paineessa viheralueet ovat kultakimpaleita, joita pitäisi varjella. Ehjät viheralueet nousevat entistä suurempaan arvoon kasvun myötä. Sarlund penäsikin kokonaisvaltaisempaa suunnittelua ja kehui länsiturkulaisia toimijoita aktiivisuudesta valmistelujen varhaisessa vaiheessa. Myös Rkp:n Lars Nyberg kehotti kaupunkilaisia tarkkaavaisuuteen ja lisäsi: ”Ei kaikki ole vain matikkaa, vaikka matikan opettajana toiminkin. Kyllä tunteilla on sijaa. Ruuhkia ei saada pois teitä rakentamalla.”.

Teräsrautelan koulun välittömässä läheisyydessä sijaitseva Nuppulantien asemakaavanmuutos herätti myös voimakkaita kannanottoja. Turun kaupunki oli järjestänyt huhtikuun alussa alueen asukkaille ja paikallistoimijoille suunnitelmasta kuulemistilaisuuden, mutta kun arkkitehti Jokitalo kertoi kaavamuutoksen etenevän valmistelussa pitkälti alkuperäisen linjan mukaisesti, kokivat alueen asukkaat vaikuttamismahdollisuutensa kovin heikoiksi ja kummastelivat, mikseivät kuulemistilaisuudessa esitetyt paikalliset kannanotot olleet vaikuttaneet valmisteluun.  Nuppulantie 40:n kaavamuutoksessa asukkaat näkevät huolenaiheina erityisesti liikennevaikutukset ruuhkaisella risteysalueella, turvallisuusuhan kasvun Teräsrautelan koulun ja päiväkodin lapsille sekä Ruohonpään pientaloidentiteetin rapautumisen mahdollisen kerrostalorakentamisen myötä.

Myös Teerikarinpuiston tapauksessa törmättiin luontoarvojen ja paikallisen mielipiteen puutteelliseen huomioimiseen.  Kaavamuutoksen yhteydessä oli käynyt ilmi, ettei esimerkiksi puistoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Teräsrautelan koulun edustajia oltu kuultu, eikä näin ollen tiedetty, että Teerikarinpuisto on koululaisten ja päiväkodin lasten päivittäinen leikkipaikka sekä kulkuväylä kouluun. Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 8.5.2017 / § 203 tehnyt päätöksen ns. Teerikarinpuiston kaavamuutoksessa. http://ah.turku.fi/kh/2017/0508012x/3543752.htm. Mikäli kaupunginhallituksen päätös jää voimaan, tulee alueelle viisi uutta tonttia, joista kolme ns. Perkiönpuiston alueelle, Kustavintien varteen, kaksi Teerikarinpuistoon (Lukoilantien ja Pirttilähteenkadun väliselle puistoalueelle) sekä yksi Mustamäentien päähän, Nuppulanpuistoon (eli Pirttilähteenkadulta nousevan polun päähän). Päätöstä ei tehty yksimielisesti ja siihen on mahdollista hakea muutosta kunnallisvalituksella. Lisätietoja Teerikarin päätösprosessista löytyy sivustolta: https://www.adressit.com/teerikarinpuisto

Länsikeskuksen kehittämiseen kaivataan kaupungin panostusta

Länsi-Turun kaupunginosaparlamentin kestoteema, Länsikeskuksen kehittäminen synnytti jälleen vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Länsiturkulaiset asukkaat ja toimijat kokevat, että Turun kaupunki on viime vuosina panostanut voimakkaasti Skanssin kauppakeskukseen ja muutamalle muulle alueelle, mutta Länsikeskus on jäänyt huomiotta. Mukana paneelissa olleet paikallisen yrityselämän edustajat, Pasi Tenho Länsi 1:stä ja asuntorakennuttaja Bonavan hankekehityspäällikkö Timo Veijalainen muistuttivat myös kaupunkialueiden kehittämisen hitaudesta. Molemmilla oli myös runsaasti kokemusta Suomen muista kaupungeista, eikä kukaan läsnäolija tohtinut kiistää päätöksenteon hitautta turkulaisen kaupunkisuunnittelun heikkoutena.

Rohkaisevana kannanottona kaavoitusarkkitehti Jokitalo kertoi parlamenttiväelle Turun kaupungin kokoavan lähiaikoina Länsikeskuksen eri toimijat vaihtamaan mielipiteitä kauppakeskuksen kehittämisestä.  Arkkitehti näki varsinkin kadunvarsitoiminnan sekä kävelijöiden paremman huomioimisen tärkeänä tekijänä Länsikeskuksen kehittämisessä. Alustuksessaan Jokitalo esitteli mm. Kööpenhaminan ja muiden tanskalaiskaupunkien tapoja lisätä kauppakeskusten ja kaupunkimiljöön viihtyvyyttä huolellisemman suunnittelun ja asukasvuorovaikutuksen avulla. Esityksen keskeisenä lähteenä olevan Gehl arkkitehtien kaupunkisuunnittelussa asukkaat ovat keskiössä. Kun kaupungistuminen myös Suomessa imee väestön suuriin kasvukeskuksiin, on katujen ja kauppakeskuksien sekä asumisen suunnittelun kehityttävä ihmislähtöisempään suuntaan. Yhä tiiviimmäksi pakkautuva kaupunkirakenne vaikuttaa yhä voimakkaammin asukkaiden käyttäytymiseen ja urbaani asukas kaipaa yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä yhtä paljon kuin maaseudulla elävät ihmiset.

Vaikka alueparlamentin yleisö koki Länsi-Turun suuralueen jääneen Turun kaupungin panostuksissa liian vähälle huomiolle, sekä alueen paikalla saapuneet asukkaat, että paneelin päättäjät olivat yhtä mieltä julkisten alueellisten keskustelutilaisuuksien tärkeydestä.  Kaupunginvaltuustossa aktiivisesti kaupunginosavaltuustojen tai aluelautakuntien puolesta puhunut Johannes Yrttiaho (Vas) sekä Jorma Laivoranta (Kesk) muistuttivatkin asukasosallisuuden tärkeydestä ja myönteisesti vaikutuksesta niin päätöksentekoprosessin nopeudelle kuin kaupungin imagolle.

Lisämateriaalia ja kuvia linkistä: 

https://suburbanturku.wordpress.com/2017/06/02/lansi-turun-kaupunginosap...

tp