Nelisenkymmentä yläkoululaisen vanhempaa ja huoltajaa kokoontui maanantaina 4.2. Rieskalähteen koulun mediakasvatuksen teemailtaan.

 Tilaisuuden avanneen rehtori Arto Jokisen jälkeen koulun vanhempainyhdistyksen terveiset tuonut yhdistyksen puheenjohtaja Tamara Partanen muistutti maaliskuussa järjestettävästä Kokataan yhdessä -tapahtumasta sekä kertoi kesätyöhankkeesta.

Illan pääesiintyjä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntija Sari Ojuva aloitti alustuksensa illan tavoitteilla. Myös koulukuraattorina toimiva vierailija halusi tukea vanhempien mediakasvatustietoutta ja sitä kautta edistää nuorten taitoja toimia eettisesti mediassa. Mediakentän valtava murros on luonnollisesti tehnyt mediakasvatuksesta entistäkin merkittävämpää. Kun sekä koululaiset että näiden vanhemmat ja huoltajat elävät yhä tiiviimmin erilaisten alati muuttuvien medioiden vaikutuskentässä, on tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat yhtäältä ennakoimaan median mahdollisia haittoja, mutta toisaalta myös hyödyntämään uusien viestintävälineiden ja -muotojen mahdollisuuksia.

Nykypäivän mediataidoista Sari Ojuva nosti esiin mm. medialuku- ja tiedonhakutaidot sekä monilukutaidon. Myös tunne- ja vuorovaikutustaidot, itsetuntemus ja itsetunto sekä keskittymiskyky liittyvät vahvasti digiajan kansalaistaitoihin. Monilukutaito tukee kriittistä ajattelua, jota nuorten maailmassa tarvitaan erityisesti ulkonäköpaineiden ristiaallokoissa. Koulukaverien piirissä esitetään myös erilaisia haasteita, joihin osallistuminen saattaa aiheuttaa suoranaisia terveysriskejä.

Nykymediaan liittyvien riski- ja riippuvuuspuheiden varjoon jäävät usein digiajan myönteiset merkitykset nuorille.  Netti ja sosiaaliset mediat lisäävät yhteenkuuluvuutta, vuorovaikutusta, kaverisuhteiden syventymistä ja uusien luomista. Verkossa toimiminen tarjoaa myös kanavan oman identiteetin rakentamiseen ja testaamiseen sekä uusien mielenkiinnon kohteiden tai harrastusten löytämiseen. Mediataidot ja niihin liittyvät vuorovaikutus- ja itseilmaisun taidot ovat myös hyödyksi tulevaisuuden työelämässä.

Jotta digiajan hyödyt ja haasteet olisivat tasapainossa, nuoret tarvitsevat tukea ja vuorovaikutusta nettielämän organisoimisessa. FOMO (fear of missing out) saattaa vaikeuttaa vanhempien nettiajan rajoittamispyrkimyksiä, joten liian tiukka mobiililinja voi lisätä ongelmia. Koska netissä on tietoa saatavilla rajattomasti, nuoret ovat todennäköisesti itsekin tietoisia liiallisen mediakäytön riskeistä. Niinpä vanhemman tulisi vahvistaa nuoren itsesäätelyn taitoa ja ajanhallintaa.  Ja varmasti omalla nettikäytölläkin on oma vaikutuksensa. Vaikka sosiaalisen median eri muodot ovat sekä vanhempien että lasten arkea, tulisi Sari Ojuvan mukaan muistaa, että kasvatuksessa on viime kädessä kysymys samoista asioista kuin ennen nykymedian esiin marssia. 

tp