Aikataulu:

Klo                              

17:30             Esko Matti Pulkkinen, puheenjohtaja, Länsi-Turun asukasyhdistys: Tilaisuuden avaus

17:35             Tapio Peltomaa, kaupunkitutkija: Länsi-Turun kaupunginosaparlamentin asialistan ja osallistujien esittely sekä taustoitus

17:40             Janne Tolonen, vesiasiantuntija, Valonia: Vesistöjen ja viheralueverkoston merkitys asukasviihtyvyyden kehittämisessä ekologisesti kestävän kaupunkiympäristön kehittämisessä

18:00             Parlamenttikeskustelua ja kaupunkilaisten kysymyksiä. Keskustelua moderoi Marja-Liisa Pentti, Länsi-Turun asukasyhdistys

19:15             Parlamentin ”päätöslausuma” ja linjaus jatkotoimenpiteistä

19:30             Tilaisuus päättyy

Asialista ja aihepiirin taustatekijöitä:

1. Länsi-Turun kestävä kehittäminen ja täydennysrakentaminen seudullisen rakennemalli 2035:n keskusalueena

• Turussa keskusteltu kiivaasti kaupungin joukkoliikenteen tulevaisuudesta. Länsi-Turku ja Länsikeskus ovat myös raitiotie -debatin keskiössä, koska kaavailtu ensimmäisen ratikka/superbussiväylä on suunniteltu kulkemaan Varissuolta joko Runosmäkeen tai Raisioon. Molemmissa suunnitelmissa Länsikeskus olisi keskeinen joukkoliikenneasema.
• Raitiotien toteuttaminen edellyttää suuria käyttäjämääriä, mikä puolestaan synnyttää tarvetta tiivistää asumista Satakunnantien varrella ja lähiympäristössä.
• Turku tähtää hiilineutraaliksi alueeksi vuoteen 2029 mennessä. Kesällä 2018 hyväksytty ilmastosuunnitelma edellyttää mm. liikkumisen päästöjen puolittamista kymmenessä vuodessa. Suunnitelmassa tähän tähdätään erityisesti kehittämällä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita sekä kestävää liikkumiskulttuuria.
• Länsi-Turun alueella on laajoja viherväyliä ja pienvesistöjä, jotka toimivat asukkaiden lähiliikuntapaikkoina ja luontoyhteyttä tarjoavina keitaina, mutta lähiluontoalueiden olemassaoloa uhkaavat myös useat täydennysrakentamis- ja liikennehankkeet.
• Voisiko Kähäristä ja Pitkämäestä Maarian kirkolle ulottuvasta viherkäytävästä kehittää Kähärin Kylänaluspuistosta ja Koroisiin ja Ylioppilaskylään ulottuva ”Vanhan Maarian kevyen liikenteen kehätien ja virkistysväylän”, joka tukisi Turun ilmastosuunnitelman tavoitteita?     
• Ratikkakysymyksen varjossa on valmisteltu myös ns. Myllyn väylän rakentamista Satakunnantieltä Myllyyn. Väylä rakennettaisiin Raision rajan suuntaisesti Mälikkälän ulkoilualueelle, manner-Turun merkittävimmän hiljaisen alueen välittömään läheisyyteen. Eikö Turun kaupungin pitäisi naapurikaupunkiin suuntautuvan ostosliikenteen edistämisen sijasta keskittyä kaupungin oman kauppakeskuksen kehittämiseen?
• Länsikeskuksen uudistamisesta on jo useita vuosia sitten laadittu suunnitelma arkkitehtitoimisto Siggen toimesta. Suunnitelmaa on myös esitelty Länsi-Turun kaupunginosaparlamentissa. Huomioiden käynnissä olevan täydennysrakentamisen ja joukkoliikennekeskustelun, ajankohta on varmaankin juuri nyt kypsä suunnitelman uudelleen tarkasteluun tai päivitykseen?

2. Syrjäytymisen ehkäiseminen Länsi-Turun alueella

• Länsi-Turun alue tarjoaa lapsille ja nuorille erinomaiset liikuntamahdollisuudet, mutta harrastamisen kohonneet kustannukset ja lasten lisääntynyt liikkumattomuus aiheuttavat syrjäytymistä, sen lieveilmiöitä (varkaudet, huumeiden käyttö) sekä pitkän aikavälin sosiaalisia, psyykkisiä ja kansanterveyden ongelmia
• Nuorten yhteisen tilan puute näkyy koululaisten ajelehtimisena Länsikeskuksen, Myllyn ja Hansan kauppakeskuksissa sekä myös mm. pyörävarkauksien ja huumausaineiden käytön lisääntymisenä alueella. Rieskalähteen koulun vanhempainyhdistys järjestää Länsi-Turun Viikon toisena päivänä 14.5. Päihdeillan Rieskalähteen koululla.
• Teräsrautelassa on yksityisen päiväkodin yhteydessä vähäisin resurssein ja suppein aukioloajoin toimiva nuorisotalo, jota alueen nuoriso ei kuitenkaan käytä.
• Länsi-Turun alueella elää myös suuri seniorikansalaisten yhteisö, jolla ei kuitenkaan kirjaston tai muun yhteisötilan kaltaista julkista kokoontumistilaa. Länsi-Turku on ainoa suuralue, jossa ei ole kirjastoa, monella muulla alueella on jopa useita.
• Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.1.19 mittavan toimenpideohjelman syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Ohjelma sisältää mm. sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämisen ja lähiöiden kehittämisen tavoitteet.

3. Länsikeskuksen kehittäminen

• Länsikeskus on länsiturkulaisten ja laajemminkin Turun läntisillä seuduilla asuvien kaupunkilaisten arkinen kohtaamispaikka. Turkulaiset, jopa naapurikuntien asukkaat asioivat kauppakeskuksessa säännöllisesti.
• Turku on panostanut pitkäjänteisesti kaikkien muiden kahdeksan suuralueensa palvelutarjontaan, mutta n. 23 000 asukkaan Länsi-Turku on ainoa palvelualue, jolla ei ole sivukirjastoa. Vaikka alueella on poikkeuksellinen seitsemän koulun oppilaspohja.
• Alueella sijaitsee myös useita vanhainkoteja sekä senioritaloja ja ikäihmisille rakennetaan jatkuvasti uusia asuntoja aivan Länsikeskuksen läheisyyteen (mm. Gränsbacka, Esperi Kuninkaanlaakso). Mehiläisen Nukkumatin yksikkö suljettiin huonon palvelupalautteen takia. Myös senioriviihtyvyys ja sosiaalinen kanssakäyminen tulisi huomioida kaupunkisuunnittelussa.
• Alueella ei ole terveyskeskusta ja länsiturkulaiset joutuvat asioimaan Käsityöläiskadulla.
• Turku on panostanut mittavasti vasta rakenteilla olevan Skanssin kaupunginosan palveluihin Skanssin kauppakeskuksen yhteydessä. Eikö Länsi-Turun Skanssiin monikertainen asukasmäärä, alueen kiistaton palveluvaje sekä alueen voimakas kasvu edellytä Turkua panostamaan Länsikeskuksen kehittämiseen?

4. Länsi-Turun kohtaamispaikka

• Valtuuston 28.1.19 hyväksymässä mittavassa syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemisen toimenpideohjelmassa ”alueiden eriarvoisuutta torjutaan esimerkiksi positiivisen erityiskohtelun toimintamallilla varhaiskasvatuksessa, lähiöiden täydennysrakentamisella, Varissuon ja Pansion uudistuksilla ja perustamalla asukkaiden kohtaamispaikat kaikille suuralueille.”
  • Varissuon ja Pansion sekä Runosmäen suuralueiden peruspalvelutarjonta on jo nyt merkittävästi kattavampaa kuin Länsi-Turussa, mutta näille alueille on silti tehty huomattavia investointipäätöksiä (mm. Aunelan ja Runosmäen monitoimitalot).
  • Koska kaupungilla jo nyt useita suuria investointihankkeita, voitaisiinko Länsikeskuksen monitoimitaloa tai asukkaiden kohtaamispaikkaa lähteä toteuttamaan Pansion ME-talo -tyyppisellä julkis-yksityis-yhteistyöllä tai laajasti käytetyn popup-hankkeen avulla?
  • Voitaisiinko hanke käynnistää yhteistyössä seurakuntien ja paikallisjärjestöjen kanssa?